Elämää pienempiä kysymyksiä

Miksi näin nuorelle ei suoda elämäniloa?

Minä olen kateellinen niin monelle.

Toivon vain, että lauantai menee paremmin ja minulla on hyvä olla R:n kanssa...

Miksi tunnut etäiseltä, vaikka olet kaikkein läheisin?

Veitsenterällä

Toivon aamulla, että ois ilta
Jotta saisin nukkua vain
Huolet tuntuu niin rasittavilta
Mistä mustimmat mietteeni sain?
Miksi tunnen niin kuin tunnen?
Miksi tällaista nyt on tää?
Kaikki johtuuko siitä kun en
Tahdo kestää enempää?

Veitsenterällä
Viiltävin mielin
Paljain jaloin me tanssitaan
Veitsenterällä
Kärkevin kielin
Emme putoa kuitenkaan
Jalkapohjamme verillä aivan
Sydämemme hellinä niin
Tämä maksaako kaiken tään vaivan?
Sitä mietin mä loputtomiin

Toivon muualla, ett' oisin täällä
Että saisin sanoa sen
Kuinka sentin paksulla jäällä
Kanssas kauhulla luistelen
Mutta kun se hetki koittaa
Oman ääneni vaiennan
Halu lähelläs olla voittaa
Kivun kauas karkoitan

Veitsenterällä
Viiltävin mielin
Paljain jaloin me tanssitaan
Veitsenterällä
Kärkevin kielin
Emme putoa kuitenkaan
Jalkapohjamme verillä aivan
Sydämemme hellinä niin
Tämä maksaako kaiken tään vaivan?
Sitä mietin mä loputtomiin

 - Johanna Kurkela - Veitsenterällä

Ikävä

Minulla on ikävä niitä onnellisia päiviä kun olin 4-vuotias ja leikin äidin kanssa.

Minä olen pettänyt kaikki, itsenikin.

R on pettynyt minuun. Minä valehtelin olevani kunnossa, halusin vain säästää hänet tältä kaikelta. Haluan, ettei hän ahdistu takiani.

Silloin kun luulen suojelevani, satutankin eniten... Teenkö enää mitään oikein?

Sydämessäni olen se pieni lapsi, joka puhalteli voikukan untuvia ja keräsi kukkia hymyillen maljakkoon leikittyään hiekkalaatikolla tuntikausia.

Tahdon taas olla kevyt ja hento kuten ennen.

Tänään söin rasvatonta jogurttia myslillä. Ennen iltaa ei yhtäkään ateriaa.

Halaisipa joku minua...