Aamu valkenee tässä universumissa

Olen istunut tässä jo muutaman tuntia. Valvonut yön. On hiljaista, vaikka keittiöstä kuuluukin vähän ääniä. Arvailua, kuka mahtaa olla hereillä?

Pikkuveli antoi minulle T-paitansa. Sen, missä on pääkallo ja tekstiä edessä. Se on ihanan mukava ja väljä. Halasin veljeäni.


Ikkunassa aurinko tekee pesää lasikulmiin. Silmiin sattuu ja painan pääni alas.

Viikon päästä maanantaina alkaa rippileiri. Haluan silloin olla alle 50 kiloa. Mistä saisin vaa'an? Minä tahdon olla kaikkia muita pienempi. Tahdon olla hento ja hauras.

Ikävä Kehäkukkaa, mutta näemme maanantaina. Miksi minulla on aina niin turtunut, tunnoton sydän?

Äiti sanoi, että minunkin niskanikamat näkyvät.

En näe.
En osaa.

Pelottaa, että kaikki oli siinä ja silti hengitän hitaasti.

Ahdistaa ja tahtoisin vain pois.
Lopullisesti, sinisiipien kanssa.