Sivut

maanantai 12. syyskuuta 2011

30 milligrammaa aamuisin

En tiedä, pitäisikö pahoitella vai olla hiljaa. Hiljaisuutta monta päivää ja minua nukuttaa.

Heräsin muutaman kerran yöllä. Nukuin liikaa ja silti liian vähän. Jätin menemättä liikuntatunnille. Miksi?

Pohdin sekunnin murto-osan menemistä terveydenhoitajalle. Jään silti koneen ääreen selaamaan tuttujen päivityksiä. Huokaisen. Tahdon nukkumaan.

Perjantaina psykiatri. Kerroin, että masennuslääkkeet ei tunnu auttavan. Lisätään annosta. 30mg seronilia aamuisin.

Enkä muuten tiedä mitä enää pitäisi tehdä.


Revi perhoselta siivet, ripusta ikkunaan koristeeksi. Minä olen jokaisessa sinisiivessä. Kuka minut murhasi?

Sammuta valot.

Taivaan kannella piirrettiin sydämenviivaa enkelten sormissa.

Tahtoisin maalata meren.


Tämä on harhakuvitelma. Maailma silmissänne ja tässä on portti.
Minulla on avain.

Enkä sittenkään taida kertoa
Etten edes yritä

1 kommentti:

Kosketa minua
Tunnetko taivaan silmissäni?