Tänään hänellä on syntymäpäivä ja minä en pääse hänen luokseen. Surullista ja ikävä on kauas kantava.
Miksi kaikki on tällaista? En uskalla kirjoittaa syöneeni jouluna monen kuukauden herkut, melkein oksentaneeni. Nyt kirjoitin. Enää en tuollaisia määriä syö, muutama joulutorttu, vihreitä kuulia, 13 konvehtia aattona... En syö enää tuollaisia määriä. Kevyttä tiramisuakin tein ja siitä pidettiin, sain sillä korvata ne iänikuiset leivät toissapäivänä. Eilen monta tuntia autossa.
Nukahdin eilen TV:n ääreen ja äiti talutti sänkyyn.
Jo eilisestä, peili törmää koko ajan vartalooni.
Illuusiota minä tiedän, mutta tuntuu kuin olisin lihonut monta kiloa aaton aatosta.
Ja katselin kuvia, minkälainen olin ennen tätä kaikkea. Tässä kuva kun olin ollut viikon tai kaksi sairaalassa
 |
| 2011 lokakuu 47,7-49kg osastojakson alussa |
voikun olet pieni!
VastaaPoistaolet tosi rohkea kun uskallat postata kuviasi! älä sure, aina tulee uusia ihania päiviä rakkaiden kanssa. (2011 elokuu oli mielestäni kaunein kuva. ihana mekko <3)
VastaaPoista2010 kesä ehdottomasti.
VastaaPoistaOlit kaunis, naisellinen,
muodot ja rinnat.
Nyt olet jotenkin,
liian laiha..
Tsemppiä tyttö, syö niin jaksat.
Olet ihana ! <3
Anonyymi: Kiitos, tiedostan itsekin olevani liian laiha ja samalla taas en, aikamoinen umpikuja. Yritän syödä ateriasuunnitelmani mukaan... Kiitos kommentista!
VastaaPoistaSä olet niin pieni noissa kuvissa.. Varsinkin 2011 lokakuussa. 2010 kesäkuu-kuva on suloinen, samoin 2011 marraskuu. Olen samaa mieltä toisen anonyymin kanssa.
VastaaPoistasä olet kaikissa kaunein, mutta ihan ensimmäisessä näytät myös onnelliselta..
VastaaPoistayritän tsempata suunnitelman kanssa, voimahali ♥