Kontrollia mihinkään?

Eilen lähes valkeat kasvot taivasta vasten. Täti sanoi minun olevan todella kalpea. Hymähdin hiljaa. Ruokatoiveita viikonlopulle. Salaattia ja risottoa paljon.

Istun selkä suorana automatkat ja aina kun istun. Juoksen portaat nuorisopsykiatrian poliklinikan seitsemänteen kerrokseen ja hetken paikoillani. Hoitajat ovat hitaita. Palaverin aikana jännitän vatsalihaksiani ja ojennan jalkoja suoraksi pöydän alla. Odotan autoa ja hypin paikoillani...

Ja paasto katkesi klo 16:30. Ehdin paastota vain 19,5 tuntia... Hoitajat ovat niin typeriä. Söin. Tonnikalapastaa, päälle 300 kaloria ainakin. Viideltä kuntosalille. Saan tänään salikortinkin. 30min juoksumatolla, tänään uudelleen. Poltin 250 kaloria.

Huudan, kiroan, raivoan, manaan. Typerä, typerä omahoitajani päätti, että punnitus on kerran viikossa, vain silloin kun hän on töissä ja hänelle sopii. Taidan ostaa uuden vaa'an mahdollisimman nopeasti... Ei siis mitään tietoa olenko laihtunut vai kenties lihonut. Mitähän siitä seurasikaan jos lihotaan? Niin.

Illalla tein vielä vatsalihaksia, ehdin vain 300 ja 50 reittä. Saunan lauteilta niin kalpea iho olikin täynnä vaaleanpunaisia juovia, kuollut iho kynsien alla. Havahduin siihen tunteeseen maailman pyöriessä ympärilläni. Jääkylmä vesi.

En ole syönyt kello 16:30 jälkeen. Tänään paastoan 24 tuntia. Syön ja menen kuntosalille.

Niin kuin jo eilen ymmärsin, vihaan itseäni enemmän kuin menneisyyttä...

Voisinpa laihtua niin pieneksi, ettei minua enää näkisi.

P.S: 40 lukijaa ♥ kirjoitanko mielestänne liikaa tänne? Tämä vain on minulle turvapaikka...