Sivut

tiistai 16. elokuuta 2011

Enkelten tiellä me emme eksy

Sinisiivet rakkaat, laittakaa sähköpostiosoitteenne, en voi lähettää kutsuja ilman niitä...

Sinisiipiä silmissäni on ja pysyy, mutta kuvat ja yksityisempi elämä täyttää mielen harmaat perhosentoukat

Ei ole vaakaa. Ja alan olla niin väsynyt, että hetkeen vain syön jos siltä tuntuu ja olen syömättä kun tahdon... En jaksa edes liikkua enää kun tahdon vain unohtaa ja kadota pois.

Sulka...

Rakastan Ametistia. Silti me taas riitelimme... En jaksa riidellä. Tahdon vain painaa pääni hänen syliinsä, tahdon olla hänen lähellään... Tahdon olla puolet hänen sydäntään.

Sulka älä katoa.

Minulla on niin paha olla ja voimat jälleen liian vähissä.

Sunnuntaina oli konfirmaatio. Yhden päivän, olin onnellisempi kuin koskaan. Hymyilin, nauroin ja lauloin.

Söin välittämättä mistään muusta kuin hymyistä ympärilläni.

Eilen palasin nuorisokotiin ja tänään tahdon kadota.

Vie minut kauas, älä päästä irti
Pudota silti hellästi

Jumala jos olet olemassa
Kuule minun ääneni
En jaksa enää

4 kommenttia:

  1. Älä katoa. ♥

    Jotenkin oudosti näin susta yhtenä yönä unta. En osaa sanoa, mistä tiesin sen olevan sinä, se on niin vahva aavistus että voin sanoa varmaksi.
    Olit onnellinen,
    olisitpa aina.

    Voimahalaus ja paljon tsemppiä. ♥

    VastaaPoista
  2. Hei luin äsken sun postauksia ja sanoit että poistat sun kuvat tästä blogista.. mutta kai toivottaasti tiedät että minkä nettiin laittaa on hankalampaa poistaa kuin vain poistaa ne blogista, ne on silti ikuisesti netissä. Esim. ei tarttee tehdä muuta kuin kirjoittaa googlen kuvahakuun sinun blogin nimi niin jo hyppää ruutuun sinun kuvat. Sellaista se on, pitää tosissaan harkita tarkkaan mitä haluaa julkaista. Halusin vain että muutkin tietää tämän..

    VastaaPoista
  3. Saisinko minäkin kutsun toiseen/uuteen blogiisi.
    Anteeksi, etten ole kommentoinut. Elämä on ollut väsymystä.

    ~
    grave-ofthe-fireflies.blogspot.com/

    VastaaPoista

Kosketa minua
Tunnetko taivaan silmissäni?